RIP 29.10.2011, kuoli 29 vuotiaana

NimiSiljan Kassialma "Alma"  Omistaja Viehättävä, Ram. VRL-02286
RotuSuomenhevonen Kasvattaja Siljan Suomenratsut
Skp & säkä Tamma & 157cm Koulutus Yleisp., He A & 100cm
Syntymäaika 27.12.2008 Rekisterinumero VH05-018-3600
Tämä on virtuaalihevonen

Meriitit & näyttelyt

KTK-III  16 + 16 + 17 + 16 = 65p
"Melko hyvät tyypit, pyöreä pitkä runko, painunut selkä, hieman köyry lanne."
"jykevä tyyppi, pitkä runko, takakorkea, melko hyvä lautanen, melko hyväasentoiset jalat. 16p"

 

20.07.2011 Katvusto +irtoSERT  pt. Peppi S.

Jälkeläiset

17.06.2009 o. Hattutemppu HUI (Pikantin Huimatuuli

13.10.2009 o. Hamppuheebo HUI (Pikantin Huimatuuli)

16.12.2010 o. Vauhkomieli HUI (Valveuni)

16.02.2011 o. Viehättävän Vanteli (Valveuni)


© Tallin omaisuutta

img

Luonne

Yleisesti on yleisesti melko kipakka ja luu kurkkuun -tyylinen tamma, mutta useissa tapauksissa neidiltä löytyy myös ainutlaatuista huumoria, jota mikään muu hevonen ei voi yhtä naurettavasti tarjota. Alma tekee vekkuleja temppuja hoitajalleen, ei toki pahuuttaan, mutta vain hieman kokeillakseen hoitajan hermoja. Alma on siinä suhteessa erittäin arvaamaton, siitä ei ikinä tiedä mitä se seuraavaksi keksii. Mikäli erehdyt kieltämään neitiä vähänkin liian ankarasti, alkaa murjotus, jolloin kaikki näyttää synkeältä ja Alma vaipuu syvään angstiin. Silloin se kääntää ihmisille korvansa luimuun ja on mielestään erittäin pelottava, eikä se jaksaisi silloin tehdä mitään. Mikäli Alman jättää sitten vain omiin oloihinsa ja tarkkailee sitä hieman kauempaa, niin Alma piristyy äkkiä ja keksii itselleen helposti tekemistä piristääkseen tylsistyttävää päivää. Heti lähemmäs astuessasi Alma vaihtaa angsti -vaihteen päälle ja on naama nyrpeänä. Kaikki tämä tapahtuu kuitenkin vain silloin, kun komennat Almaa liian tiukasti. Alma on kuitenkin perso namuille, joten sen saa helposti lahjottua hyvän tuuliseksi muutamalla makoisalla sokeripalalla.
  
Hoitaessa Alma ei millään malttaisi olla paikoillaan, vaan haluaisi liikkua koko ajan oman tahtonsa mukaan ja juuri hoitotilanteissa Alma voi heittäytyä hyvin hankalaksi, mikäli et osaa kohdella tammaa oikein, silkkihansikkain, mutta samalla päättäväisen määrätietoisesti. Alma olisi kaikista paras hoitaa käytävällä molemmilta puolilta sidottuna, jolloin se pääsee pelleilemään mahdollisimman vähän. Lieneeköhän hankala luonne peräisin omistajan lellimisestä? Ei missään tapauksessa, tuumisi omistaja itse, todellisuudessa asia voi hyvinkin olla näin, mutta kukapa voisi vastustaa persoonallista ja huumorintajuista neitiä. Alma hoito sujuu myös karsinassa, mikäli hoitaja osaa asettaa oikeat rajat. Se voi oikeasti olla hankalampaa kuin miltä kuulostaa. Mikäli hoitaja on Alman kanssa sujut, ei hoitotilanteissa pitäisi olla sen kummempia ongelmia. Alma osaa kunnioittaa ihmistä, mutta vaatii pienen muistutuksen useimmiten, jotta muistaa miten pitää olla ettei anna itsestään ihan läppää kuvaa. Pohjimmiltaan Alma on fiksu, mutta hieman höpsö tammaneiti. Useimmiten Alma viskoo harjat ympäriinä, mikäli sen jättää vapaaksi hoitotilanteen ajaksi. Silloin se useimmiten myös pyörii aivan mahdottomasti ympäri ja yrittää etsiä hoitajan taskuista edes jotain hyvää. Itse harjauksesta neiti ei oikein ehdi nauttia, kun olisi niin paljon tekemistä, mutta eipä se harjausta pahasti vastustakaan. Kavioiden kanssa neiti tykkää pelleillä. Ensin se ei haluaisi nostaa kaviotaan ilmaan ja kun sen saa ylös, alkaa vimmattu riuhtominen. Määrätietoinen käsky "Ei!" saa tamman kuriin ilman, että se pahoittaa mieltään, mutta tätä sanaa ei pidä liiaksi viljellä Alman lähettyvillä, muuten sillä ei ole kohta enään ollenkaan vaikutusvaltaa. Suojat neidille saa helposti laitettua. Satulavyön kiristäminen on ainut missä saattaa ilmetä hieman ongelmia, sillä Alma pullistelee aluksi melkoisesti. Suitsien laitto on aina sujunut Alman kanssa helposti.
  
Taluttaessa saattaa keksiä vaikka mitä taluttajan pään menoksi. Saattaa yhtäkkiä pelästyä aivan olemattomia asioita ja välillä löntystää täydellistä etanavauhtia reagoimatta taluttajan vauhdin lisäys -pyyntöihin ja välillä taas saattaa juosta tuli hännän alla paikasta toiseen, ainoastaan kiusatakseen hoitajaa.
  
Ratsastettaessa Alma on hitaasti lämpenevää sorttia, sitä saa ratsastaa aluksi kunnolla eteen sen aloittaessa usein hieman laiskasti ja haluttomana. Kun tarpeelliset napautukset ja jämäkät käskyt on saatu tehoamaan, tamma alkaa itsekin liikkumaan eteenpäin ilman jatkuvaa muistuttelua. Almalla on mukava, keinuva ravi, joten siellä istuu ihan mielellään. Laukka on usein aluksi hieman töksähtelevää, mutta kun sen on saanut ratsastettua pyöreäksi ja rullaavaksi, rytmi muuttuu tasaiseksi ja liikkeet kohtuullisen mukaviksi istua. Esteillä Alma on yleensä innokas, se tykkää hyppiä esteiden yli ja miellellään lisäisi hieman vauhtiakin. Maastoillessa kiva kaveri, ei oikeastaan ihmettele uusiakaan ympäristöjä, ei edes sitä naapurin hypervaarallista postilaatikkoa. 

 

Koulua ja sileää ratsastettaessa Alma on aluksi laiska, ei oikein jaksaisi lähteä kunnolla työskentelemään ja yrittää laistaa töistä mahdollisimman paljon. Almaa täytyy lähteä ratsastamaan voimakkaasti eteenpäin heti alusta lähtien,ja ratsastajan täytyy olla tarkkana pitäessään Alman koko ajan töissä, antamatta sen luistaa pienimmästäkään avusta. Kun siihen on saatu hieman puhtia, se alkaa itsekin työskentelemään paremmin ja innokkaammin eikä tarvitse jatkuvaa komentamista. Suustaan Alma on melko herkkä, joten ohjasavut tulee pitää pieninä ja rauhallisina, liian isoilla avuilla Alma yksinkertaisesti hidastaa tai pysähtyy. Alman liikkeet ovat kohtuullisen isot ja mukavan kimmoisat, sen ravissa on mukava istua ja sitä on helppo koota ja pidentää. Laukassa Almalla saattaa aluksi olla hieman rytmi hukassa ja liike vähän töksähtelevää, mutta kun sen on saanut kunnolla pohkeen eteen ja pyöreäksi, rytmikin alkaa löytyä ja kyydissä on paljon helpompi istua. 

 

Esteillä Alma on tosiaan yleensä innokas ja normaalia energisempi, se tykkää touhusta kovasti ja hyppii esteet mielellään ja innokkaasti. Erikoisemman näköiset esteet eivät Almaa pelota, jos nyt oikein mega-outo este tulee eteen niin odotettavissa on tavallista isompi isompi loikka jolloin se vetää kyllä kaikki kintut ylös varoen tarkasti antamasta karvankaan hipaista estettä. Yksittäisillä tehtävillä se keskittyy hyvin ja pysyy rauhallisena, Alma on normaalisti tarkka jaloistaan ja kiltti hyppäämään vähän huonommistakin paikoista. Radalla Alma saattaa hieman innostua enemmän ja lähtisi mielellään lisäämään vauhtia esteiden välillä, vaikka kyllä se edelleen melko helposti tulee takaisin. 

 

Maastossa Alma on kiva kaveri, se tuntuu aina tavallista pirteämmältä ja iloisemmalta päästessään ulos lenkkeilemään. Alma ei ihmettele uusiakaan ympäristöjä, ei pelkää autoja eikä postilaatikoita, joten se on turvallinen ratsu lähes kaikille retkille. Ojien yli hypätessä Alma voi vähän epäröidä, mutta varsinkin toisen hevosen mennessä ensiksi ylittää sen kyllä, vaikka sitten hieman isommalla loikalla. Silloilla se astelee yleensä vähän varovaisemmin, mutta joka tapauksessa ylittää ne aina rohkeasti. Maastoesteistä Alma tykkää, sen mielestä kaikennäköiset risukasat ja tukkiesteet ovat hauskoja. Haudat ja ylös-alas hypyt menevät helposti, Alma ei juuri maastossa kieltele. Vesiesteillä se voi välillä vähän hidastella, kastuminen ei kuulu sen suurimpiin suosikkeihin, mutta menee kyllä joka tapauksessa. 

 

Traileriin Alma kävelee hyvin ja helposti, isompaan autoon se ei aina menisi niin mielellään ja voi ensin sanoa jäävänsä mieluummin kotiin. Sitä voidaan lastata vaikka kuinka kauan ilman että se laskisi jalkaansakaan rampille, vetoköysistä se voi ottaa hieman nokkiinsa ja alkaa hyppimään. Herkuillakin sitä voidaan houkutella, mutta todellisuudessa se kävelee autoon vasta kun sille itselleen sopii, oli se sitten viiden minuutin tai puolentunnin päästä. Tällöin se vain yhtäkkiä kävelee autoon tyynesti ja reippaasti, niin että taluttaja saakin hypätä sen edestä pois. Kuljetuksen aikana se seisoo kohtuullisen hyvin, muutama kuopaisu voi tulla silloin tällöin. Uloslastauksessa se saattaa tulla hieman kiireellä ulos, mutta muuten ihan ongelmattomasti. 

 

Muita hevosia Alma pomottaa aina kun viitsii, välillä se tykkää seisoskella ja laiduntaa yksin ja toisinaan jahtaa muita hevosia korvat luimussa ympäriinsä ihan vain huvikseen. Almalla on melko iso ego, se ei paljon muita hevosia varo ja uhittelee isommilleenkin minkä kerkeää. Tallissa Alma voi varsinkin ruoka-aikoina kiukutella naapureilleen ainakin sen hetken verran, mutta ei yleensä potki muita ollessaan esimerkiksi talutettuna tai ratsastettaessa. Tottakai punaista rusettia on hyvä pitää ainakin varmuuden varalta. 

 

Eläinlääkäreihin Alma suhtautuu omasta mielestään terveellä varautuneisuudella, joka saattaa toisena päivänä tarkoittaa sitä että lääkäri on hyvä ja astuu pois takajalkojen ulottumattomista, tai vaihtoehtoisesti sitä että Alma astuu kerran sivuun väistääkseen piikin, ja sen jälkeen antaa kiltisti hoitaa itseään. Normaalisti tamma kannattaa siis aina pitää kiinni, joko käytävällä tai karsinassa. Raspaukset ja muut tuollaiset sujuvat ihan hyvin rauhoitettuna, muuten ei kyllä lähdettäisi edes yrittämään, kun ei sitä aina oikein tiedä millä päällä Alma on. 

 

Kisatilanteessa Alma tsemppaa itseensä aina tarmoa. Kuntoon-laitossa se kannattaa pitää joko trailerissa tai autossa sisällä, jos sitä pitää ulkona kiinni se saattaa steppailla ympäriinsä varomatta juurikaan hoitajansa varpaita eikä sen puoleen oikeastaan koko ihmistä. Selkään-nousun tulee tapahtua nopeasti, Alma on aina menossa tutustumaan paikkoihin ja esittelemään itsensä yleisölle. Verryttelyssä se useimmiten on aluksi oma laiska itsensä, mutta reipastuu vaadittaessa melko nopeastikin. Kouluradalla se tarvitsee paljon jalkaa ja varmat otteet, ettei se alkaisi pelleilemään ja ihmettelemään kouluaitoja ja tuomarintornia ja mitä niitä nyt lieneekään paikalla. Esteradalla se on samanlainen kyttäilijä ennen rataa, mutta varsinaisen hyppäämisen alkaessa unohtaa kyllä suvereenisti kaiken muun paitsi esteet. Ratsastaja saa tosin olla tarkkana pitääkseen vauhdin tasaisena.

  Ratsastus-kohdasta alaspäin (c) s el s, alku tallin omaisuutta

 

img

Sukutaulu

 

i Terminaattori

  sh-o, vprt, 153cm 

 

ii Nuorempi Murskari

  evm

iii Muurinmurtaja
evm
iie Enkelityttö
evm
ie Noora-Stiina

  evm

iei Vauhti Veijo
evm
iee Miisakuuro
evm
e Wilma&Wilhelmiina

  sh-t, vrt, 161cm 

 

ei Tinasotilas

  evm

eii Kenraali Ruut
evm
eie Welmiinan Rinsessa
evm
ee Riitasointu II

  evm

eei Hermanni D
evm
eee Pemen Riitasointu
evm

    

Kassialman isä, Terminaattori, on tummanruunikko sydäntenvalloittaja. Terminaattorin, eli tutummin vain Teron, on kasvattanut Mauri Leppälahti. Myöhemmällä iällä ori myytiin kuitenkin Siljan Suomenhevosiin kilpa- ja siitosratsuksi. Säkää tältä yleispainotteiselta orilta löytyy 153 senttimetriä. Koulutettu ori on koulussa Helppo A tasolle ja esteillä jopa 100cm. Sijoituksia löytyy monipuolisesti eri lajeista: ERJ:stä 13 kappaletta, KRJ:sta 21 kappaletta ja VVJ:stä 2 kappaletta. Siitoskäytössä Tero on ollut vasta melko vähän, siltä löytyy 2 hyvin menestynyttä varsaa.
 
ii, Nuorempi Murskari on vielä eläkkeellä elelevä vaaleanpunarautias suomenhevosori. Muskariksi kutsuttu ori on Lempeelästä peräisin oleva herra, joka myytiin myöhemmällä iällä Tampereen seudulle Jonna Hälströmin kilparatsuksi. Orin kanssa on kilpailtu ahkerasti yleispainotteella niin este, koulu kuin valjakkoajossakin. Jopa kenttäratsastusta Muskarin kanssa on kokeiltu. Ori on kantakirjattu II palkinnolle, mutta ei ole enää tarjolla jalostukseen. Orihan on jo 28 varsan isä.
 
iii, Muurinmurtaja oli vanhoinakin päivinä erittäin vetreä ori. Se eli jopa 30 vuotiaaksi saakka ja eli kilparatsun elämää 20 vuotiaaksi saakka. Murtiksi kutsuttu punaruunikko ori syntyi v. 2008 ruotsissa. Ori syntyi kuitenkin suomalaiseen perheeseen ja sen takia sai nimensäkin ihan suomeksi. Ori toimi kenttäratsuna ja pärjäsikin loistavasti kaikilla osa-alueilla. Orin bravuuri oli kuitenkin maastoesteet, joita se rakasti yli kaiken. Muurinmurtaja oli 6 varsan onnellinen isä.
 
iie, Enkelityttö oli nimensä mukaisesti luonteeltaan todella enkelimäinen ja mukava neitokainen. Tytin kanssa tuli toimeen ketä vaan ja se olikin loistava opetushevonen. Tamma toimikin Räytsälän hevosopiston opetushevosena, mutta pääsi myös aktiivisesti niin näyttelykehiin kuin kilpailemaankin. Rotunäyttelyissä tamma palkittiin usein I ja II palkinnoilla. Valitettavasti tamma piti kuitenkin lopettaa 19 vuotiaana vanhuuden vaivojen vuoksi. 
 
ie Noora-Stiina oli punarautias 151 senttinen suomenhevostamma, jolta ei ainakaan luonnetta puuttunut. Nooraksi kutsuttu tamma oli todella hankala käsitellä, eikä sille meinattu löytää ollenkaan sopivaa ratsastajaa. Tamman koulutus jäikin alhaiseksi, Helppo B tasolle ja esteille 80 senttimetriseksi. Sen kanssa kilpaileminen ei koskaan oikein onnistunut, sillä Noora oli todella stressaava ja hätäinen kilpasuorituksessa. Lopulta se jouduttiin 10 vuotiaana lopettamaan sekavan luonteensa takia.
 
iei, Vauhti Veijo oli oikea estekenttien valloittaja! Tämä ori rakasti vauhtia ja hyppäämistä yli kaiken. Orin kasvatti Teppo Tyrä, jonka hoivissa poika myös asusti koko elämänsä ajan. Ori sai hyvän kasvatuksen ja koulutuksen. Veijo nähtiin jopa 120 senttisillä radoilla. Ori kilpaili jopa 15 vuotiaaksi saakka, jonka jälkeen sen kunto alkoi näyttää jo hieman heikommalta. 20 vuotiaana Veijo oli yöllä nukkunut pois. Joka tapauksessa ori eli hyvän elämän ja kuoli seitsemän varsan isänä.
 
iee, Miisakuuro toimi hienosta suvustaan huolimatta ratsastuskoulussa pullahevosena. Se oli erittäin lapsiystävällinen ja tamman kanssa pystyikin puuhastelemaan niin kokeneet kuin kokemattomatkin heppatytöt. Satunnaisesti tamman näki voittajana tallin kisoissa, jossa Viherpuron tallin hoitajat kilpailivat ruusukkeista. Vielä 20 vuotiaanakin se kantoi pikkutyttöjä ylpeänä selässään. 26 vuotiaana Miisa sai äkillisesti ähkyn, johon se lopulta valitettavasti menehtyi.
 
Kassialman emä Wilma&Wilhelmiina on estepainotteinen hurmurineiti. Wilma on vaaleanrautias melko korkea 161 senttinen suomineito. Tamma asustaa Siljan Suomenhevosissa ja sen on kasvattanut Teija Sulmanen. Wilma on vasta kilpauran alussa ja jälkeläisiäkin tammalta löytyy vasta kaksi kappaletta. Tamma on kilpaillut ainoastaan ERJ:ssä, josta sillä löytyy 11 sijoitusta. Voittoja niistä on kolmisen kipaletta. Luonteeltaan Wilmaa on kuvailtu hieman haastavaksi tammaksi, sillä se vaatii paljon työstöä toimiakseen kunnolla. 
 
ei Tinasotilas oli hieno kenttäpainotteinen ori. Vaaleanrautiaan 165 senttisen orin orin on kasvattanut Turkka Uotila Tinasotilas toimi aktiivisessa kilpakäytössä koko elämänsä. Se on kilpaillut aluetasossa esteitä ja koulua - esteitä myös jopa kansallisella tasolla. Ori on menestynyt  kaikissa lajeissa todella upeasti, jonka vuoksi se on ollut hyvässä kysynnässä myös estetammoille jalostuskäyttöön.
 
eii Kenraali Ruut  on jo edesmennyt suomipoika. Vaikka orin jälkeläinen Tinasotilas oli selkeästi ratsu ja upea hyppääjä, oli Ruut puolestaan ravikenttien valloittaja. Ruut menehtyi ravatessaan, kun sen kehäluu murtui jalasta. Tätä upeaa juoksijaa jäivät monet kaipaamaan. Ruut voitti kilpauransa aikana kuitenkin 700 000v€. Ori kuoli 11 vuotiaana. Sen kaksi viimeistä juoksuvuotta olivat voitokkaimmat, ori olisi varmasti vielä tehnyt uuden ennätyksensä, ellei olisi valitettavasti menehtynyt. Väriltään Ruut oli rautias ja säkää siltä löytyi 160 senttiä. 
 
eie Welmiinan Rinsessa toimi myös sulhasensa Ruutin tapaan ravurin hommissa. Rinsessa ei kuitenkaan koskaan menestynyt alallaan, vaan juoksi puolihuolimattomasti pitkiä laukkoja. Voittosummasta ei ole mitään tietoa, mutta ei se kovin puhuttava kuitenkaan ollut. Tamma päätyi loppujenlopuksi pullahevoseksi ratsastuskouluun ja on viimeisimpien tietojen mukaan eläkkeellä.
 
ee Riitasointu II on yksi mainittava tekijä suomenhevosista. Tamma toimi jalostuskäytössä koko elämänsä ajan hienon sukunsa takia. Tamma periytti loistavia jälkeläisiä, joita ei tosiaankaan tarvitse hävitä! Nykyään riitasointu löytyykin monien upeiden suomenhevosten suvuista. Tammalla itsellään ei tehty sen elämänsä aikana muuten juuri mitään jalkavian takia. Väriltään tamma oli rautias ja 160 senttiä korkea. 
 
eei Hermanni D oli upea kansallisen tason suomenhevosori. Ori kilpaili jopa Vaativa A tasolla ja olikin tasollaan voitokas. Herra sijoittuikin urallaan hyvin. Se sijoittui melkein jokaisessa kilpailuissa, jossa oli. Hermanni kilpaili myös esteillä, mutta orin päälajina oli kuitenkin koulu. Esteillä ori ei ollut yhtä luonnollinen kuin kouluratsastuksen merkeissä. Ori on myös periyttänyt todella upeita varsoja! Väriltään Hermanni oli tummanruunikko ja säältään 161 senttiä korkea.
 
eee Pemen Riitasointu oli myöskin kouluratsu. Se kilpaili aikoinaan Vaativa B tasolla koulua, mutta on jo valitettavasti edesmennyt. Tamma kuoli vanhuuteen 28 vuoden iässä. Riitasointu periytti upeita koulujälkeläisiä. Tammaa ei koskaan mitattu virallisesti, mutta se oli n. 155 senttiä korkea ellei reippaasti ylikin. Tammalla kilpailtiin myös muissa lajeissa kuten kentässä ja valjakossa, mutta valjakkoa tammalla ei kuitenkaan koskaan kokeiltu.

(c) Emmi N.

img

Kilpailut  

Kouluratsastus (43)

22.03.2009 CUP kutsu - helppo a - 30/447


02.01.2009 KRJ kutsu - helppo c - 01/40
13.01.2009 KRJ kutsu - helppo b - 05/40
15.01.2009 KRJ kutsu - helppo a - 07/54
16.01.2009 KRJ kutsu - helppo a - 04/56
17.01.2009 KRJ kutsu - helppo a - 03/63
20.01.2009 KRJ kutsu - helppo a - 01/100
23.01.2009 KRJ kutsu - helppo b - 01/80

11.02.2009 KRJ kutsu - kn special - 05/40
12.02.2009 KRJ kutsu - helppo b - 04/80
12.02.2009 KRJ kutsu - helppo a - 02/60
14.02.2009 KRJ kutsu - helppo b - 08/80
14.02.2009 KRJ kutsu - helppo a - 06/60
18.02.2009 KRJ kutsu - helppo a - 01/80
19.02.2009 KRJ kutsu - helppo b - 01/80
22.02.2009 KRJ kutsu - helppo a - 01/30

02.03.2009 KRJ kutsu - helppo a - 04/40
06.03.2009 KRJ kutsu - helppo a - 03/41

15.03.2009 KRJ kutsu - helppo a - 06/60
20.03.2009 KRJ kutsu - helppo a - 01/60
23.03.2009 KRJ kutsu - helppo a - 07/60
29.03.2009 KRJ kutsu - helppo b - 01/100

 

04.04.2009 KRJ kutsu - helppo b - 01/100
16.04.2009 KRJ kutsu - kn special - 06/100

 

19.05.2009 KRJ kutsu - helppo a - 5/100
21.05.2009 KRJ kutsu - helppo b - 6/100

23.05.2009 KRJ kutsu - helppo a - 2/100

 

 

23.05.2009 KRJ kutsu - helppo c - 4/80
23.05.2009 KRJ kutsu - helppo a - 2/80

04.06.2009 KRJ kutsu - helppo a - 4/50
07.06.2009 KRJ kutsu - helppo a - 2/50
08.06.2009 KRJ kutsu - helppo a - 4/40
09.06.2009 KRJ kutsu - helppo a - 5/50

23.08.2009 KRJ kutsu - helppo b - 02/17


15.09.2009 KRJ kutsu - helppo a - 04/50
19.09.2009 KRJ kutsu - helppo a - 01/50

 

28.8.2010 KRJ kutsu, helppo a: 4/50
25.8.2010 KRJ kutsu, helppo a: 6/50
27.8.2010 KRJ kutsu, helppo b: 3/50
28.8.2010 KRJ kutsu, helppo b: 4/50

30.8.2010 KRJ kutsu, helppo a: 8/70


02.9.2010 KRJ kutsu, kn special: 6/60
02.9.2010 KRJ kutsu, helppo a: 6/60
02.9.2010 KRJ kutsu, helppo a: 5/70

 

Esteratsastus (37)

13.05.2009 ERJ kutsu - 100cm - 03/56
22.06.2009 ERJ kutsu - 100cm - 09/100
15.07.2009 ERJ kutsu - 90cm - 03/39
26.08.2009 ERJ kutsu - 90cm - 03/23     

13.10.2009 - ERJ / kk - 100cm - 8/64
14.10.2009 - ERJ / kk - 100cm - 6/64
29.10.2009 ERJ kutsu, 100cm: 6/70

01.11.2009 ERJ kutsu, 100cm: 1/70

 

06.11.2009 ERJ kutsu, 80cm: 3/50
23.10.2009 ERJ kutsu, 90cm: 2/80
24.10.2009 ERJ kutsu, 100cm: 5/80
26.10.2009 ERJ kutsu, 90cm: 6/80
14.11.2009 ERJ kutsu, 100cm: 3/70
16.11.2009 ERJ kutsu, 100cm: 6/70
19.11.2009 ERJ kutsu, 100cm: 2/70
21.11.2009 ERJ kutsu, 100cm: 5/70
21.11.2009 ERJ kutsu, 100cm: 2/70

 

12.9.2010 ERJ kutsu, 80-90cm: 2/60

29.11.2010 ERJ kutsu, 90cm: 5/30
15.12.2010 ERJ kutsu, 100cm: 1/30
18.12.2010 ERJ kutsu, 100cm: 2/30


23.01.2011 ERJ kutsu, 100cm: 4/60
28.01.2011 ERJ kutsu, 100cm: 3/50

14.03.2011 ERJ kutsu, 100cm: 7/50
16.03.2011 ERJ kutsu, 100cm: 4/50
16.04.2011 ERJ kutsu, 100cm: 2/50
29.03.2011 ERJ kutsu, 70cm: 2/100
14.04.2011 ERJ kutsu, 100cm: 5/50
15.04.2011 ERJ kutsu, 100cm: 4/50
16.04.2011 ERJ kutsu, 100cm: 7/50


13.05.2011 ERJ kutsu, 80cm: 2/50
02.06.2011 ERJ kutsu, 100cm: 7/50
03.06.2011 ERJ kutsu, 100cm: 4/50
03.06.2011 ERJ kutsu, 100cm: 2/70
05.06.2011 ERJ kutsu, 100cm: 5/70
28.06.2011 ERJ kutsu, 100cm: 1/100
29.06.2011 ERJ kutsu, 100cm: 1/50